Tervaa Eurooppaan

Toppilan salmi ja satama syntyivät joen tukkeuman purkautumisen seurauksena vuonna 1724. Vuosisadan vaihteessa Oulun kauppaseura perusti sataman syventämistä varten mutauskassan, johon kerättiin varoja vienti- ja tuontimaksuista. Rannat paalutettiin ja väylä syvennettiin 10 jalkaan. Englantilaiset polttivat paalutukset, laiturit ja suuren osan makasiineista 1854, mutta tervan vientiä maailmalle se ei lopettanut. Tervakauppa hiipui vasta 1800-1900-lukujen vaihteessa.

Toppilan satama siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1910. Satama syvennettiin 21 jalkaan ja sinne rakennettiin kivilaitureita, rautatieraiteita sekä satamavarastoja.

Vienti kasvaa

Nuottasaaren satama valmistui 1953 silloisen Oulu Oy:n selluloosan vientiä ja suolan tuontia varten. Samana vuonna valmistunut Malmisatama palveli Kemikaalilaiturina vuoden 2013 loppuun, jolloin kaikki kemikaaliliikenne siirrettiin 2000-luvun alussa rakennettuun uuteen kemikaalilaituriin.

Vihreäsaaren öljysatama valmistui 1963. Ennen Toppilan lämpövoimalan valmistumista sinne tuotiin yli miljoona tonnia öljyä vuosittain. Nykyisin nestemäisiä polttoaineita tulee noin 600 000 tonnia vuodessa.

Ympärivuotinen liikenne

Oritkarin syväsatama valmistui vuonna 1970. Laivakoko oli kasvanut, ympärivuotinen liikenne varmistunut ja paperin vienti alkanut, joten tarvittiin syvempiä vientilaitureita. Ympärivuotista liikennettä varten kaupunki hankki oman vahvan satamajäänmurtajan.

Vihreäsaareen valmistui 150 m pitkä ja 10 metrin kulkusyväinen bulk-laituri vuonna 1980. Vihreäsaaressa on myös öljylaituri, jonka syväys on niin ikään 10 metriä. Se mahdollistaa mm. suurten öljylaivojen tulon täydessä lastissa Ouluun.

Oritkarin satamaan valmistui vuonna 1984 sivu-peräporttilaituri ja viereen 10 000 m2:n terminaalivarasto, joiden ansiosta Oulun Sataman paperinlastausteho parani erinomaiseksi.